Tamperelainen gorilla

Lääkärit eivät tunnetusti osaa kirjoittaa reseptiä selkeäksi. Kerran tapahtui seuraavaa kun potilas meni lääkäriin jälkitarkastukseen.

Lääkäri kysyi:
- Millainen on vointinne?

Potilas:
- Erittäin hyvä.

Lääkäri:
- Sehän on hienoa. Kirjoittamani resepti siis auttoi?

Potilas:
- Auttoi ja hyvin auttoikin. Tosin siitä ei apteekissa kukaan saanut selvää, mutta vaimo paistoi sen mukaan pipareita ja niistä tuli oikein hyviä. Poikani taasen käyttää reseptiä nuotteinaan soittaessaan sähkökitaraa. Ja itse olen jo kolmen viikon ajan matkustanut, sillä junassa Helsingin ja Tampereen välillä.

Mitä yhteistä on Runebergillä, Agricolalla ja Kivellä?
- Kaikki ovat syntyneet liputuspäivänä.

Pituuden puolesta siskoani voisi sanoa pikkusiskoksi, mutta leveyden puolesta isosiskoksi!

Lennolla kuulutetaan, onko paikalla yhtään anestesiologia. Paikalla ollut anestesiologi ilmoittautuu. 

- Mikä hätänä? 

- Ykkösluokassa lentävän kirurgin pöytää pitäisi nostaa!

Miksi Hjallis ei saanut jääkiekkokypärää kiinni?
- Ei saanut hihnaa menemään leuan alta.

Mistä tietää että poliitikko valehtelee?
- Hänen huulet liikkuu.

Käy Muumilaaksoon! Nyt Muumilaaksoon!
- Emmä jaksa. Katotaan huomenna.

Papapa mamama.
- No mikä sulle nyt tuli?

Miksi kana ylitti tien?

- Koska se halusi mennä idiootin kotiovelle.

- Kop kop...

- Kuka siellä?

- Kana!

Teini Tyttö laittoi Instagramin tilaan:
“olen käyttänyt itse ruskettavaa voidetta jo vuoden ajan ilman ongelmia“.

Pari viikkoa kului ja tyttö sai vanhukselta kommentin jossa luki:
“Pöh, ei tuo mittää ole, itselläni on ollut itseruskettavat kalsarit jo 67 vuotta ongelmitta“.

Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.

Ensimmäinen mies aloitti:

- Herra luutnantti! Äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.

Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.

Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:

- Miten te myöhästyitte?

Mies aloitti:

- Herra luutnantti! Äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...

Luutnantti karjaisi:

- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!

Mies vastasi:

- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.