Vitsiä ei löytynyt

Mies- ja naisvampyyri kohtasivat Transylvaniassa.
- Se oli rakkautta ensipuraisulla.

Olen asianajaja-Janne ja asianajajananne ajan asiaanne Asianajaja Jannenanne

Jos pitää kirjottaa sana väärin ja jos sen kirjottaa oikein, niin
eihän se sillon enää oo väärin vaan oikein, eli ilmeisesti sana väärin
pitää myös kirjottaa väärin ollakseen oikein.

Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.

Ensimmäinen mies aloitti:

- Herra luutnantti! Äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.

Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.

Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:

- Miten te myöhästyitte?

Mies aloitti:

- Herra luutnantti! Äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...

Luutnantti karjaisi:

- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!

Mies vastasi:

- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.

Kolme kääpiötä kehuskeli isillään.

- Minun isäni on vain 90 senttiä pitkä, sanoi ensimmäinen.

- Naurettavaa! Minun isäni on vain 60 senttiä pitkä, sanoi toinen.

- Minä en tiedä tarkalleen, kuinka pitkä isäni on. Tiedän vain sen, että hän työskentelee leluautojen koeajajana Matchboxilla.

Oli Paul Newman ja sitten Gary Oldman, mutta kai se iän puolesta menee toisinpäin.

Miten saat selville millaista on elää ilman miestä?
- Mene naimisiin.

Mitä juutalainen sanoi bussikuskille?
- Lisää kaasua!

Anteeks kamalasti, sanoi huumekuriiri kun laukkunsa tullimiehen kengän yli veti.

Henkka oli laiska työmies. Oikein tunnettu siitä, ettei työt oikein maistu ja jatkuvasti saikulla milloin mistäkin tekosairaudesta.

Eräänä maanantaina hän soitti taas kerran työterveyteen ja haki sairauslomaa. Puhelimessa hän valitti, kuinka on jalat niin kipeät, ettei varmaan viikkoon voi töitä tehdä.

Työterveydessäkin tiedettiin hyvin, millainen mies tämä Henkka on, joten hänelle sanottiin puhelimessa, että tänään ei oikein olisi vapaita aikoja hoitajilla, paitsi että yksi aika olisi, ja se on jo tuossa vartin kuluttua.

Siihen Henkka sanoi:
- Sopii. Äkkiäkös minä sinne juosta kipasen!