Ihmiset syövät kissanruokaa

Päivällisellä Pikku Kallea pyydettiin lukemaan Ruokarukous.

Pikku-Kalle:
- Mutta minä en osaa ruokarukouksia.

Äiti:
- Kunhan rukoilet perheen, naapureiden, köyhien ja niin edelleen puolesta.

Pikku-Kalle aloitti rukouksen:

- Ok... Rakas Jumala... Kiitoksia kaikista vieraista ja heidän lapsista jotka söivät loppuun minun keksini ja jäätelöni. Siunaa heitä jotteivat he tekisi enään väärin. Anna anteeksi naapurin pojalle joka otti pois siskoni vaatteet ja paini hänen kanssa sängyssä. Tänä Jouluna lähetä vaatteita kaikille köyhille naisille jotka ovat isäni kännykässä ja anna asuinpaikka kaikille kodittomille miehille jotka ovat äidin huoneessa silloin kun isä on töissä.

Kävi niin, että päivällinen peruttiin.

Painonvartijoiden syystarjous:
- Jos et ole tyytyväinen tuloksiin, saat mahasi takaisin!

Kirjoille löytyy erilaisia kustantajia, mutta mille sitten löytyy paskantajia?

Ikkunoiden myyntimies astui pirttiin, esitteli itsensä, talonväki tarjosi kahvit ja rupateltiin niitä-näitä tovin.

Myyjä ryhtyi kyselemään, jotta tarvitsetteko metristä koivuhalkoa?
Isäntä siihen, jotta en tuota tarvii.
Myyjä joi kahvit lähti matkoihinsa.

Aamusella isännän viedessä maitotonkkaa kärryillä laiturille, huomasi halkopinon hävinneen mökkitienvarresta yöaikaan, joka ainokaista halkoa myöden.

- Uuh oikein putkimies! Näkisitpä minun putkeni!
- Se voi olla että sinun putkessa on tukos.

Mitä pylly tekee puskassa?
- Vakoilee.

Mitä viiniä ei voi juoda?
- Pingviiniä.

Pekka-pappi tuli pikku-Kallen kotiin eräänä iltana. Siellä hän näki pikku-Kallen polvillaan sängyn vieressä.

- “Voi kuinka hienoa, nuori taimi Herran puutarhasta tuolla rukoilee.“, hän ajatteli ja meni Kallen viereen ja polvistui hänkin rukoilemaan.

- “Mitäs sie teet?“, Kalle kysyi Pekalta.

- “Samaa kuin sinä.“, vastasi Pekka.

- “Älä helevetissä! Pissapotta on tällä puolella!“, huusi Kalle.

Poliitikotkin ovat vain ihmisiä,
he eivät vain tiedä sitä.

Miksi kymmenen pelkäsi?
Koska se oli yhdentoista ja yhdeksän välissä (9/11)!