Elviksen isän televisiolupa

Millä autolla saa parhaiten naista?
- Saab edestä ja Saab takaa.

Siihen me pyrittiin, mutta se tyrittiin.

Lukihäiriöinen mies meni bariin ja tlasi olune.

Tiedätkö, mikä on nuukuuden huippu?
- Ottaa omat lapset mukaan Pattayalle!

Kaksi miestä keskusteli:
- On se hyvä, etten ole syntynyt Venäjällä!
- Kuinka niin?
- En osaa puhua venäjää!

Työhaastattelija:
- Kerrohan jotain itsestäsi.

Hakija:
- Mieluummin en, minä nimittäin todella tarvitsen tämän työn.

Johtaja Möttisen puhelin soi, kun tämä oli saunassa. Hänen vaimonsa vastaa puhelimeen.

Puhelimen toisestä päästä kuului huonosti:
- Sunelius täällä...

Vaimo ei tahtonut saada soittajan puheesta selvää ja pyysi soittajaa toistamaan uudelleen nimensä.

Soittaja sanoi:
- Sunelius! Eli Seppo - Unto - Niilo - Eero - Lauri - Ilpo - Usko - Sakari. Meillä on sovittuna tapaaminen miehenne kanssa teillä kotona, ja soitin vain kysyäkseni, voisiko sen siirtää kello seitsemästä kahdeksaan?

Samassa johtaja Möttinen jo tulikin saunasta ja vaimo ojensi puhelimen hänelle, samalla supattaen tyrmistyneenä:

- Minkä ihmeen äijäköörin sinä olet mennyt kutsumaan tänne minulta kysymättä?!

Pikku-Kalle saapuu kotiin poski turvonneena ja punaisena.

Äiti kysyy huolestuneesti:
- Miksi poskesi on ihan hehkuvan punainen?

Kalle:
- Yksi täti löi minua kadulla.

Äiti:
- Miksi ihmeessä?

Kalle:
- Kun minä kysyin, missä Ratto-Raili asuu.

Äiti ja läimäyttää poikaa toiselle poskelle ja toruu:
-Hyi sinua! Oli syytäkin!

Pikku Kalle tulistuu:
- Nyt tämä saa riittää! Jos tästä tämmöinen meteli nostetaan, niin saa faija hakea itse kalsarinsa!

Kenpä tietäis sen,
mutta Barbi ei.

Henkka oli laiska työmies. Oikein tunnettu siitä, ettei työt oikein maistu ja jatkuvasti saikulla milloin mistäkin tekosairaudesta.

Eräänä maanantaina hän soitti taas kerran työterveyteen ja haki sairauslomaa. Puhelimessa hän valitti, kuinka on jalat niin kipeät, ettei varmaan viikkoon voi töitä tehdä.

Työterveydessäkin tiedettiin hyvin, millainen mies tämä Henkka on, joten hänelle sanottiin puhelimessa, että tänään ei oikein olisi vapaita aikoja hoitajilla, paitsi että yksi aika olisi, ja se on jo tuossa vartin kuluttua.

Siihen Henkka sanoi:
- Sopii. Äkkiäkös minä sinne juosta kipasen!