Voi syödä ennen kuin se on syntynyt
Minkä voi syödä jo ennen kuin se on syntynyt?
- Kananmunan.

Minkä voi syödä jo ennen kuin se on syntynyt?
- Kananmunan.



Mistä ilotyttö tietää tilikautensa tuloksen?
- Siitä mitä jää viivan alle.
Mieheltä onnistui kaatumaan kaljat housuilleen ja emäntä huokaisi kyllästyneenä:
- Onnistuiko sulta oikeesti pääsemään kusi pöksyyn?
- Ja paskat!
Kuules nyt, tänään on ystävänpäivä. Ei vihamiespäivä! Niitä riittää jo ennestään!
Äiti oli käskenyt poikia siivoamaan huoneensa ja pyyhkimään pölyt. Siivottuaan huoneensa pojat lähtivät käymään ulkona.
Kotiin palatessa vanhempi veli huudahti:
- Joku on kirjoittanut pöytälevyn pölyyn sormella!
- Mitä siinä lukee?
- Siivotkaa paremmin!
Tutkimus kertoo:
- Alle 16-vuotiaat nuoret eivät enää pääse kyykkyyn, edes urheilulajien harrastaminen ei pelasta.
Kokoomus on tästä huolissaan, sillä he eivät tiedä mihin asentoon köyhät voidaan tulevaisuudessa laittaa.
Mitä yhteistä on Runebergillä, Agricolalla ja Kivellä?
- Kaikki ovat syntyneet liputuspäivänä.
Isä ja poika kävivät pelikaupassa katselemassa. Poika meni pelaamaan yhtä peliä. Pian isä sanoi, että tuli aika lähteä.
- Mulla on vielä yksi elämä, poika vastasi.
- Mullakin on vain yksi elämä, servasi isä.
Mikä on kengurun ja käärmeen sekoitus?
- Hyppynaru.
Paavo Väyrynen oli iltakävelyllä kauppatorin kulmilla, kompastui ja putosi kolera-altaaseen.
Kolme skeittailijapoikaa ryntäsivät paikalle ja pelastivat Paavon hyisestä kylvystä.
Paavo oli tosi kiitollinen ja tarjoutui palkitsemaan pojat heidän itse valitsemillaan lahjoilla.
Ensimmäinen halusi mennä Linnanmäelle.
Paavo vastasi hymyillen:
- Vien sinut sinne itse.
Toinen halusi uuden Tony Hawkin nimmarilla varustetut skeittilaudan.
Paavo vastasi innokkaana:
- Minä ostan sen sinulle itse.
Kolmas poika halusi moottoroidun pyörätuolin jossa on stereot.
Paavo ihmetteli:
- Ethän sinä näytä yhtään vammaiselta?
Poika sanoi:
- Minusta tulee sellainen kun isä saa tietää, että pelastin Paavo Väyrysen hukkumiselta.
Pikku-Liisa ilmestyi isän ja äidin makuuhuoneeseen ja pyysi vesilasia.
Äiti:
- Taasko! Olet saanut jo ainakin kymmenen lasillista.
Liisa:
- Niin olen, mutta kun minun huoneeni palaa.












