Savolainen esileikki

Päivällisellä Pikku Kallea pyydettiin lukemaan Ruokarukous.

Pikku-Kalle:
- Mutta minä en osaa ruokarukouksia.

Äiti:
- Kunhan rukoilet perheen, naapureiden, köyhien ja niin edelleen puolesta.

Pikku-Kalle aloitti rukouksen:

- Ok... Rakas Jumala... Kiitoksia kaikista vieraista ja heidän lapsista jotka söivät loppuun minun keksini ja jäätelöni. Siunaa heitä jotteivat he tekisi enään väärin. Anna anteeksi naapurin pojalle joka otti pois siskoni vaatteet ja paini hänen kanssa sängyssä. Tänä Jouluna lähetä vaatteita kaikille köyhille naisille jotka ovat isäni kännykässä ja anna asuinpaikka kaikille kodittomille miehille jotka ovat äidin huoneessa silloin kun isä on töissä.

Kävi niin, että päivällinen peruttiin.

Mitä mies sanoi katsottuaan, kun vaimo vaihtoi vaipat?
- Olisin minäkin osannut tehdä tuon...

Kuka pierasi?
- No tietenkin sinä.

Mitä yhteistä on oravalla ja kivellä?
- Kumpikaan ei ole lapio.

Mikä on huonomuistisuuden huippu?
- Ei muista kaksoisveljensä syntymäpäivää.

Olipa kerran mies, jonka pään päällä istui pingviini. Ihmiset tietenkin utelivat miten tuo on mahdollista?

- “Nooo, ensiksi mulla oli perseessä näppy ja sitten siihen vain kasvoi tuollanen.“, vastasi pingviini.

Työpaikan miesten vessassa siivoojan jättämä lappu:

- Käytä vessaharjaa.

Parin viikon päästä siihen oli ilmestynyt kysymys:

- Joko saa käyttää paperia? Takamus on joihan naarmuilla!

Luetelkaa ruokia englanniksi.
- Foods.

Tarjoilija, saisinko samanlaisen salaatin kuin tuolla naisella?

- Ei se ole mitään salaattia. Se on hänen hattunsa.

Totta kai! Kai se totta on... Vaikka minä en ole Kai.