Savolainen esileikki

Eräällä pohjoisen paikkakunnalla järjestettiin Suomen ja Ruotsin välinen pilkkikilpailu. Joukkueet hajaantuivat tahoilleen ja alkoivat pilkkiä.

Aika kului, eikä Ruotsin joukkue saanut kalan kalaa, kun taas niemen toiselta puolelta kaikuivat yhtenään suomalaisten riemunhuudot.

Ruotsin joukkueen johtaja määräsi:
- Jocke, hiivi sinä vakoilemaan, käyttävätkö suomalaiset jonkinlaisia vippaskonsteja, kun heitä tuntuu koko ajan onnistavan.

Jocke lähti suorittamaan tehtävää. Hetken kuluttua hän palasikin kiihdyksissään.

Jocke huusi:
- Totisesti käyttävät! He ovat poranneet jäähän reikiä!

Voi kauheeta, miten se Valtteri puhuu rumia! Tänäänkin hän puhui peräsuolen sulkijalihaksesta, spermasta ja oksennuksesta!

- Ainakaan hän ei sentään kiroile!

Kaikki muut on harakoita, Kaisa on Varis.

Otto ei anna.

Voitto ei tullut.

Matti on kukkarossa.

Asko ei myy.

Yrjö lentää.

Uskokin on hävinnyt.

Elääkö Toivo?

Niin, ja kestääkö Kunto?

Onko se mies Aarre?

Säilyykö Arvo?

Onko ees Kaino?

Joukossa tyhmyys tiivistyy.

Aatos katos, kun Pyry ei lakannut.

Jaakkokin heittelee kylmiä kiviä.

Markoistakin on luovuttu.

- Tarjoilija, tuokaa lasillinen appelsiinimehua.
- Jäänkö kanssa?
- Joo, voit sä jäädäkin.

Tämä ei ole Reilua!
- Ei edes Ruispalaa!

Miksi Hollywoodyssa ei ole puolukoita?
- John vei ne

Jos Matti Ahteesta olisi tullut Suomen presidentti, mikä hänen lempinimensä olisi voinut olla?

- Linnanahde.

Mies tuli kahvilaan ja tilasi kahvin ja karjalanpiirakan.

Tarjoilija:
- Mitenkäs munavoi?

Mies:
- Kiitos kysymästä, kyllä se ihan hyvin voi.

Tarjoilija, tämä tee maistuu ihan kuselta!
- Mistä te sen voitte tietää?